"Enilin" runoja

[kyborgi]

Tässä muutamia runoja jotka merkitsen Enilin runoiksi. Niitä jotka ovat tarpeeksi huonoja kelvatakseen hahmolleni. Ja yksi ihan tätä varten tehty :D Kärsikää mutta älkää kopioiko!


Tielle unohdetun kukan balladi

Minä näin aamunpunaisen kukan
auringonvereen kastetun
Joku oli poiminut surullisen kukan
unohtanut käteensä sen

Laittanut taskuunsakin kenties
lähelle vapisevaa sydäntään
keskellä maantietä unohdettu kukka
joku oli pudottanut sen

Minä näin monen askeleen jäljen
pienen kärsineen kukan päällä
Minun kävi sitä sääliksi niin
elotonta aamunpunaista kukkaa

Minä poimin mukaani kuihtuneen kukan
kävelen auringonlaskua päin
Olen yksinäinen vaeltaja vain
kera aamunpunaisen kukan

~Enil Sínes


Murhaajatar

Minä katsoin sinua silmiin
Katseesi ei heitä säälinytkään
Sinun sydämesi oli vihainen
kun sanoin sinulle "ei"

Sinun pienet veren tahrimat kätesi,
kultainen myrkkymaljasi

Minä katsoin tummia kutrejasi
ne leikkivät kilpaa tuulen kanssa
Sinun ilmeesi ei värähtänytkään
Kun kerroin sinulle mitä tiesin

Sinun pienet veren tahrimat kätesi,
kultainen myrkkymaljasi

Minä en rakastanut sinua
He nukkuvat ikuista unta tammen alla
Sunun kätesi leikkivät tikarin kanssa
kun kuiskasin kauhutarinoita korvaasi

Sinun pienet veren tahrimat kätesi,
kultainen myrkkymaljasi

Sinun verenpunaiset huulesi
Niitä suutelin viimeisen kerran
Näin vedenkosteuttamat silmäsi
kun sanoin näkemiin

Sinun pienet veren tahrimat kätesi,
kultainen myrkkymaljasi

Sinun kalpeat poskesi tyynyllä
hiukset hajallaan, sekaisin
Minun ilmeeni ei värähtänytkään
kun olit kuollut, lähtenyt pois

~Enil
[tästä tulikin aika hyvä :O]

Pieni paratiisi

Minulla on pieni paratiisi,
tietenkin salainen.
Se sijaitsee lammen rannalla
varjossa tuomien.

Ja se on paratiisi
tuomien kukinta-aikaan
kun muu maailma
on kauneimmillaan.

Ja tuomenkukat
putoo veden kirkkauteen
ja silloin voin kuulla
laulun vedenneitojen.

Nyt lehdet ovat kellastuneet
ja paratiisini kadonnut.
Ja tuomipuista jo kauan sitten
on jokainen kukka pudonnut.

~Enil

[muokattu 13-vuotiaana tehdystä runosta, kekisin jotain selitystäkin: "paratiisi" on suosittu uimapaikka ;)]

[Amelia]

Murhaajatar oli suosikkini. En tiedä, jostakin syystä tuli ihan Deustien mieleen :'D
Tielle unohdetun kukan balladi oli myös koskettava. Osaat todellakin asiasi, Enil xD

[kyborgi]

Yllättävän kivaa kirjoittaa runoja toisen roolissa ;D Tässä uusin tuotos:

Eräälle

Minä olisin halunnut suudella sinua
Sinä et uskaltanut
taisit pelästyä hampaitani
vaikka sinulla oli samanlaiset

Sinä olisit lähtenyt pois
mutta minulla oli sydämesi
ja halusit sen takaisin

Keskiyöllä näin siipesi varjon
sinä olisit lentänyt pois
jos olisit osannut

Tai sitten pidin liian lujaa kiinni sinusta.

~Enil

Amelia: kohtalokaat naiset ovat aina samanlaisia ;)

[olympos]

Hyviähän nämä ovat <:
Vaikka ehkä Murhaajatar on myös minun suosikkini, on silti muutkin hyviä. Ja mitään rakentavaahan en osaa laittaa, anteeksi siitä.

[kyborgi]

Ette varmasti usko jos kerron tekeväni parempiakin runoja :D

[olympos]

kyborgi said:

Ette varmasti usko jos kerron tekeväni parempiakin runoja :D

En niin ;D
Tai no, mutta sitten ne kyllä ovat varmasti todella hyviä?

[kyborgi]

Juu, kyllä ne todellakin ovat (mikä ihmeen vaatimattomuus?), ainakin ne jotka kirjoitin viime vuonna. Tänä vuonna ei ole tullut muita hyviä kuin Murhaajatar ja yksi toinen jota en tänne pistä, on liian nykyaikainen ;)

[kyborgi]

Enil on yllättävän inspiroiva hahmo..

Puutarhassa

Minulla on särkynyt sydän,
se ei ole se joka sykkii rinnassani.
Puutarhasta poimin sen kerran
sinun hiljaisesta puutarhastasi.

Sinä nukuit marmorivuoteessa.
Luulin herättäneeni jumalattaren.
Suutuitko pienestä kukasta?
Sinä yönä jalkani olivat nopeat.

Minä tulen taas luoksesi
hiipien varkaan lailla, hiljaa.
Poimin kukan ja pakenen
kunnes saan sinut kiinni.

~Enil


Varas

Sinun kultaiset korvarekaasi
helisivät rannerenkaiden kanssa
et voinyt hiipiä minua pakoon
nilkkarenkaittesi kilinässä

Oli kuuma kuiva ilta
ripustit renkaasi puun oksalle
kun menin lampeen uimaan
et välittänyt vaikka istuin rannalla

Lumme hiuksillasi hymyilit minulle
olit kuin kaunis vedenneito
nousit vedestä ja hymyilit taas
taitaa tulla kuuma yö

Aamulla olit vienyt kenkäni,
jalokivimedaljongin ja hopeapeilin
Kultaiset renkaasi unohdit
julma tyttö, veit sydämeni.

~Enil

[Amelia]

*tapu tapu*
Runosi ovat jotenkin... ihmeellisiä. Siis positiivisessa mielessä. En osaa sanoa, mikä niissä kiehtoo mutta sokeakin näkee että olet hemmetin taitava.
Tosin en kyllä ymmärrä runoilusta mitään, mutta tyksin ^^